Liikuntahetkiä pitkin päivää ja pienissä palasissa - liikuntapaikkabongarin ajatuksia
Perustin Liikunnan sekatyöläinen - blogini eri paikkakuntien ulkokuntosalien bongaukseen ja niissä käynneistä raportoimiseen. Ajattelin, että ulkokuntosaleista raportoiminen motivoisi minut liikkumaan vielä enemmän ja säännöllisin väliajoin. Toinen ulkokuntosalien bongauksen syy oli, että muutama vuosi sitten ulkokuntosalit olivat vielä ainakin osalle käyttäjistä hieman piilossa. Aika on muutamassa vuodessa muuttunut paljon parempaan suuntaan. Ulkokuntosalien bongailu vaatii vierailuja toisilla paikkakunnilla ja Korona-aikana se ei ole kovin kannatettavaa. Siitä johtuen olen keskittynyt nykyisin blogissani arjen liikunnan havainnoimiseen ja liikuntaan yleisesti liittyvien asioiden esilletuomiseen.
Sen lisäksi, että innostaisin sinua liikkumaan enemmän, haluan liikuntapaikkabongarina löytää omalle pihalleni liikuntavälineistön, jossa lähimetsän oheessa olisi motivoivaa ja mukava ulkoilla, yhdessä.
Olen työskennellyt kuntasektorilla noin 20:n vuoden ajan. Toimin virassa Pyhännän, Utsjoen ja Inarin kunnissa liikunnan ja liikuntainfran kehittäjänä ja nykyisin Kemin kaupungilla vapaa-aikapäällikön virassa. Olen toiminut aiemmin myös yrittäjänä digiliikunta-alan yrityksessä. Intohimoni blogin pitämisen ohella on pohtia ja suunnitella erilaisia liikuntatuotteita. Omassa liikuntahistoriassani olen ollut maajoukkuemaastohiihtäjä ja sen jälkeen satunnainen kuntourheilija hiihdon, juoksun ja ulkokuntosalien käyttäjänä.
Liikunnallisin terveisin,
Marke Rautiala
Blogitekstit löytyvät yläpalkin valikoista: Kesä 2022 - II blogit 13.7. - 28.8.2022, Kesä 2022 - blogit 15.5. - 11.7.2022, Kevät 2022 - blogit 14.1. - 23.2.2022, Talvi 2022 - blogit 21.11.2021 - 8.1.2022, Syksy 2021 - blogit 9.9. - 13.11.2021, Kesä 2021 - II blogit 25.7. - 5.9.2021, Kesä 2021 - blogit 22.5. - 19.7.2021, Kevät 2021 - II blogit 27.3. - 13.5.2021, Kevät 2021 - blogit 21.2. - 18.3.2021, Talvi 2021 - blogit 31.12.2020-14.2.2021, Syksy 2020 - blogit, Loppukesä 2020 - blogit, Keskikesä 2020 - blogit, Kesä 2020 - blogit, Kevät 2020 - blogit, Talvi 2020- blogit, Kesä ja syksy 2019 - blogit sekä Paikkakunnat - eri kuntien ulkokuntoilupuistot, joita olen kulkiessani bongaillut.
Eilen lauantaina vietettiin Suomen luonnon päivää muistuttamassa luonnon tärkeyttä meille kaikille. Kansalaisia kehotettiin luontoon olemaan joko yksin, kaksin tai porukalla. Luonnossa oleskelu hellii sekä mieltä että kehoa, mikä kannustaa yöpymään ulkona. Samalle päivälle osui myös Venetsialaiset, jolloin vietetään veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa. Syksyä kohti mennään vinhaa kyytiä, niin hyvässä, kuin huonossakin.
Oma luontoulkoilu sisälsi pyöräilyä ja hortoilua lähimetsässä koirapoikien kanssa. Pyöräilyreitille osui kaksi Kiimingin tärkeintä ja vetovoimaisinta ulkoilualuetta. Kiiminkijoen koulun alueella on mielettömän hieno urheilukeidas tosi monine urheilu- ja palloilukenttineen, leikkipuistoineen, kiipeily ja ulkokuntoilusaleineen. Ja mikä surullista, isolla ulkoilualueella ei ollut yhtään liikkujaa lauantaina klo 15:00. Tosin linnunpesäkeinussa makoilu kolme poikaa kännykät käteen kasvaneina.
Liikuntapuiston jälkeen jatkoin matkaa Koitelinkoskien virkistysalueelle, missä odottikin aivan päinvastainen näky. Koitelin ulkoilualue oli aivan täynnä eri ikäisiä luonnosta nauttijoita. Perheiden lapset hyppivät kivillä, yhdellä porukalla oli seurapelit menossa, monet ruokailivat tulipaikoilla ja monet ihailivat vain upeaa jokea ja koskialuetta.
”Tiedetään, että lasten ja nuorten liikkumattomuuteen vaikuttaa muun muassa perheen taloudellinen tilanne, opitut tavat ja se, että liikkuja ei koe liikunta-aluetta omakseen. Nuori saattaa ajatella, että palloiluhalli on suunniteltu häntä taitavammille liikkujille, toisen sukupuolen edustajille, tai pulkkamäki ja leikkikenttä pienemmille lapsille”. (Kvartti, Helsingin kaupungin kaupunkitiedotelehti 2/2022; Aktiiviset, passiiviset, omatoimiset, epäsäännölliset ja ohjatut liikkujat, jutun kirjoittanut Suvi Määttä).
Tyhjiä urheilukenttiä olen bongaillut jo monen vuoden ajan, nyt viimeistään alkaa tuntua siltä, että ”yleisurheilukeidas tekonurmineen” tarvitsee aivan uutta sisältöä, paljon laajempaa monikäyttöisyyttä, jotta kentät eivät ammottaisi tyhjyyttä koulupäivien päätyttyä. Tässäpä mietittävää meille liikuntainfrasta vastaaville.
Eilen lauantaina ulkoilukelit olivat todellakin kohillaan, lämpöä +29. Kävin treenaamassa Kiimingin upouudessa ulkokuntoilupuistossa.
Ulkokuntoilupuiston käytön mukavuus tulee hyvin tehdystä perustuksista, keinonurmesta ja välineiden käytön yksinkertaisuudesta. Puiston välinevalikoimaa olisin täydentänyt muutamalla jalkoja aktivoivalla välineellä, vaikka sieltä löytyykin vapaita painoja, joilla voi treenata pakaroita, pohkeita ja samalla myös koko kehoa. Samaan aikaan puistossa vieraili pari 12 -vuotiasta poikaa, ja heidän voimillaan vapaat painot eivät liikahtaneet.
Uutta ja nykyaikaista liikuntavälineistöä on aina mukava käyttää. Treenaa sinäkin näissä upeissa puistoissa, ota itseä kiinni kädestä, ei niskasta.
ps. hiukan harmitti, kun joku/jotkut oman elämänsä sankarit olivat jo kerenneet töhriä välineitä typerillä kirjoituksilla. Toivottavasti jatkossa kaikki ymmärtävät puiston käytön tarkoituksen.
Lappset on ratkaissut nerokkaasti painopakan painovaihtoehtojen käytön. Ennen laitteeseen istumista pyörität vain keltaista veiviä, ja valitset itsellesi sopivan painon 10-100 kg:n väliltä. Ainut haaste tämän pystypunnerrusvälineen käytössä oli, että minulla teki hiukan tiukkaa mahtua ojentamaan kädet nostokahvoihin.
Jokainen meistä rentoutuu tavallaan, kuten tänään ollaan saatu kuulla meidän pääministerin toimista. Minulle ja Tero-Petteri- koiralle taitaa riittää kaupunkiympäristön muuttuminen pöndelandiaan. Metsä on meille se juttu, I love it! Jokainen meistä rentoutuu siis tavallaan, meille riittää lähimetsä ja huominen etätyöpäivä :).
Maanantaipäivän (15.8.) Lapin Kansa - sanomalehdessä oli mielenkiintoinen juttu otsikolla ”Endorfiiniryöppy palkitsee vain osan meistä”. Juttu alkaa niin, että ”osalle liikunta on tuskaa, oksetusta ja tärinää. Vasteet liikunnalle ovat hyvin erilaisia eri ihmisille. Siihen vaikuttaa perimä, eli geenit mitkä on saanut; samasta treenistä kunto kohoaa eri ihmisillä eri tavalla, ja toisilla on luonnostaan parempi hapenottokyky kuin toisilla”.
Tietysti henkilön harrastustausta vaikuttaa asiaan. Jatkuva liikkuminen kehittää, uuden aloittaminen ei luonnollisestikaan ole vain nautintoa, mutta sinnikäs jatkaminen kannattaa aina. Liikunta muokkaa aivojen endorfiini- ja mielihyväjärjestelmien rakennetta ja toimintaa.
Kaikkeen hyvään pätee sama sääntö, liikkuminen helpottuu kuin jaksaa vain jatkaa ja syömään oppii ei niin mieluisia ruoka-aineita, kun sitä toistaa riittävän useasti.
Kävin tänään jahtaamassa endorfiineja juosten ja tutustumassa Kemin senioriulkokuntoilupuistoon. Yllätyin, miten hyvä Lappsetin toteuttama senioreille suunnattu välinekokonaisuus löytyi keskeltä Kemiä, asutuskeskuksen keskeltä. Laitekokonaisuus opasti 15:sta eri kehonaktivointitapaan. Näitä lisää, myös meille Kemiin.
Ylämäki alamäki ylämäki alamäki... sitähän se elämä on, ei siitä sen enempää, mutta pikkuisen vastoinkäymisiä on tällä viikolla ollut. Elämä voittaa. Nyt ollaan Kemissä sorvin äärellä ja illat täyttyvät muun muassa koirien ulkoiluttamisilla. Kemi on hieno paikka, ehkä hiukan huomaamaton ja aliarvostettu upeista ulkoilupaikoista huolimatta.
Tämän päivän treeni sisälsi mm. hiekalla juoksua ja loikkia sekä juoksua Mansikkanokan ympäristössä viis kilsaa, helppoa ja kivaa. Tämä on oikeasti tutustumisen arvoinen paikka ja mie voin lähteä oppaaksi, jos haluat lähteä tutustumaan merellisen Kemin liikuntamahdollisuuksiin!
Kesäloma on vietetty ja huomisesta alkaen on palattava taas arkeen. Muutos pakottaa aikaisiin herätyksiin ja järjestelmällisempään elämiseen. No eipä se kyllä haittaa, loma teki tehtävänsä, vaikkei se sisältänytkään kovin suuria tekoja, tai reissuja mökkkimatkaa kauemmas.
Viimeinen vapaapäivä sisälsi pyörälenkin ja kohteena oli mökkeröisen lähialueelle valmistuva ulkokuntoilupuisto Kiimingin koulukeskuksen pihapiiriin. Puisto lisää mukavasti liikuntamahdollisuuksia myös koululaisille ja mikä mahtavaa, alueelle tulee myös kuntoportaat, skeittialue ja grillipaikka. Samalla alueella on jo eri pallokenttiä, ulkokuntoiluvälineitä, leikkipuisto ym. Puiston keskeinen sijainti palvelee kaikkia ikä- ja käyttäjäryhmiä. Jos tästä puistosta ei löydy liikunnallista tekemistä, niin ei sitten mistään.
Lähialueelle tuleva laadukas ulkokuntosali lämmittää mieltä myös siksi, että koko bloginpitoni alkoi ulkokuntosalien bongauksella. Motiivi siihen silloisen Face- päivityksen mukaan oli ”Nykyinen sohvapottu päätti taas alkaa liikuntauskovaiseksi. Mikä sen mukavampaa, kun kokeilla ja ihmetellä toisten luomuksia. Eli liikuntakärpäsen ylläpitämiseksi olen alkanut bongailla eri paikkakunnilla liikkuessani ulkokuntoilupuistoja”.
Ensimmäiset tutustumiskohteeni olivat Porissa kesäkuussa 2019. Ennen Koronaa ehdin tutkia toista sataa eri ulkokuntoilupuistoa Helsinki-Rovaniemi akselilla. Aika on muuttunut kovasti kolmessa vuodessa ja toimivia ulkokuntosaleja löytyy jo useasta paikasta, mutta ei vielä meidän mökkeröisen pihalta, vielä! Blogin yksi tavoitteista oli löytää se paras välinetarjonta omalle pihalle ja mieluiten sellainen, joka koostuisi esimerkiksi viidestä välineestä, mutta niihin voisi vaihdella eri lihastenaktivointivälineitä. Ulkokuntosalin käyttöaikaa (eri vuoden aikoina) ja välineitä suojaamaan tulee katos valoineen ja välineitä kehystää juoksurata kahdelle. Tällä hetkellä kokonaisuuden pääväritys tuee oranssi-lime.
Lauantain (23.7.2022) Lapin Kansassa oli Silja Pokin koostama juttu otsikolla ”Lasten ylipaino kasvanut”. Jutun sanoma on tuttu, ”Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. 2–16-vuotiaiden ylipaino ja lihavuus on yleisintä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Tästä raportoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020-tilasto – raportissa. Mitatuista pojista 36 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia oli Länsi-Pohjassa ylipainoisia”. Tämä on tosi hurja juttu, en olisi ikinä uskonut, että joka_kolmas_nuori_poika Länsi-Pohjan alueella on ylipainoinen. Tilanne on kansanterveyden kannalta katastrofaalinen! Suoriutuvatko nämä pojat esimerkiksi armeijasta, kuntoutuvatko kenties siellä (?!?!?) ja jaksavat työelämässä, ja miten ihmisen kokonaishyvinvointia ylläpidetään aikuisuus aina eläkeikään saakka, jonka jälkeen vielä pitäisi olla mahdollisuus hyvinvoivaan vanhuuteen n. 20 vuoden ajan.
”Maalla ylipaino on yleisempää, koska nykyisin koneet hoitavat suuremman osan töistä. Koulumatkat ovat pitkiä ja siksi ne kuljetaan autoilla. Myös harrastukset ovat kaukana ja arkiliikunta on vähäisempää”.
Lihavuuden tekijä voi johtua myös geeniperimästä. Onneksi perimän säätelemä tilanne ei ole tuomio, vaan elintavoilla voidaan vaikuttaa hyvään tulokseen. Lapin Kansassa esitetyt yhteiskunnalliset lääkkeet tähän jatkuvaan ongelmaan ovat terveelliset elintavat, koulupäivänjälkeinen maksuton harrastustoiminta ja esimerkiksi kaupoissa karkkihyllyt tulisi sijoittaa kauemmaksi kuin kassat.
Olen useasti pohtinut tätä ongelmaa jo työnkin vuoksi. Tarvittaisiin isompi panostus lajeihin, missä nuoret liikkuvat, kuten frisbeegolf ja skeittaus sekä muut matalankynnyksen lajit, kuten ulkokuntosalit, joiden liikuntavälinevalikoima olisi suunnattu sopimaan nuorille. Panostaisin myös lemmikkien ja ihmisten yhteiseen liikkumiseen ja sen kulttuurin parempaan hyväksymiseen. Satsata pitäisi aikuisten ja lasten yhteiseen mukavaan tekemiseen, niin että lapset toimivat mallina aikuisille. Myös liikuntasuosituksia voisi keventää niin, että pitkin päivää pienillä liikuntateoilla on hyvä ja riittävä vaikutus lopputulokseen, vaikka niin, että koulun oppitunnit alkaisivat aina yhteisesti viiden liikkeen kehon aktivoinnilla. Näin koulupäivään tulisi helposti 20 min uutta liikuntaa. Ja julkisiin tiloihin taukoliikuntapisteitä, ei maksaisi maltaita.
Kesälomalla "aivot narikkaan" hommat ovat parhaita. Vuosi sitten mökkeröisen pihalle saapui vaatimattomasti nuppikuormallinen "väläppäkiviä", kauniita pihanrakennuskiviä. Eipä arvattu, että puolikuormaakin olisi riittänyt. Kivien tehtävänä on toimia siis ulkosisustuselementteinä terassin reunalla. Tämä oli loman neljäs päivä, kun siirtelen kiviä kasasta neljästä kahdeksan metrin alueella ja toivon, että kasa joskus pienentyisi. Kivitettävää lanssia meillä riittää, mutta jos sinulla ei ole muuta mukavaa tekemistä, niin tule kaveriksi siirtelemään kiviä. Palkaksi saat... kiviä!
Tästäkin työhommasta on tietysti otettava liikunnallinen hyöty. Viime viikolla hieroja moitti selkälihasteni kuntoa ja rangan kierron vähyyttä. Kivitouhussa olen panostanut nyt siihen, että siirtelen kiviä lapiolla, kottikärryillä pukaten, heitellen ja erilaisilla kierroilla kurotellen. Toimivan tuntuinen jumppa on tämäkin, onneksi.
Kiiminkipuiston ulkokuntosalin liikuntavälineet toimittaa Lappset, luvassa on siis laadukas välinekattaus. Keskeneräistä työtä ei pitäisi arvostella, mutta se hieman ihmetytti, että valtaosa liikuntavälineistä oli yläkropan harjoitusvälineitä. Alakropan harjoitusvälineisiin esimerkiksi jalkaprässi on todella toimiva laite, samoin kuin pohje- ja askelluslaitteet. Mutta tutkitaan tilanne uudestaan viikon päästä, kun puisto on valmis 😊.
Omassa liikuntahistoriassa arkiliikunta on saanut yhä isomman roolin, ehkä pakostakin. Esimerkiksi pihatöissä työn jäljen näkee välittömästi, mikä on palkitsevaa, kuten myös vuodenaikaan kuuluvalla marjastuksella, huom. yllä oleva kuva. Nyt lomalla on ollut mahtava polkaista pyörällä kauppaan isomman mutkan kautta, kun siihen on aikaa ja loman kunniaksi otin vastaan somessa tarjotun ”5 PÄIVÄN CORE-TREENIHAASTE (ILMAINEN) by Sanna Laitinen”. Onneksi liikkuminen on makiaa, ei vakavaa 😊.
Kivettämisessä on ollut muutama haitta- ja huomioonotettava tekijä. Nuorempi Tero- koira tykkää osallistua kaikkeen ja palkaksi Tero sai pienen lohkeaman hampaaseensa. Tarkkaillaan tilannetta, pääseekö Tero hammaslääkäriin. Toinen huomioitava ratkaisu on ollut huolehtia, että Paula- kissalle säilyy riittävästi kulkureittejä terassin alle ja kolmas riesa on pirulliset paarmat. Ne saisivat painua vaikka naapuriin, vaikka naapurit ovatkin kyllä mitä parhaimmat!
Mukavaa lomaa kaikille lomalaisille. Oma loma on sujunut mukavasti mökkeillen, raksaillen ja tietysti liikkuen. Loman kunniaksi harrastettiin lähialuematkailua ja kävimme katsomassa Puolangan pessimismimusikaalin. Musikaaliesitys oli huikea ja tykkäämäni ajatus liikunnan ja kulttuurin yhdistämisestä onnistui ainakin musikaalin esiintyjillä. Pessimistimusikaali kesti kaksi tuntia ja samalla istumisella olisi voinut aktivoida kehoa muullakin tavoin kuin kylmällä kahvilla ja kuivalla pullalla, esim. istumajumpalla. No, ensi kerralla sitten.
Vesisateesta huolimatta, nyt just lähdetään hillaan huoltamaan lihakset, jotta huomenna juoksukymppi kulkee tiukemmalla tahdilla :).
Lasinsiru on vihdoin poistettu jalastani viikon odottelun jälkeen, kiitos Kiimingin TK:n lääkärin. Siru oli mitättömän pieni, mutta kavalan pitkä ja laiha piikki, kuin Eiffelin torni, pirulainen jalassani aiheutti silti viikon treenitaukoa. Onneksi sekään aika ei aivan hukkaankaan mennyt. Eilen meillä kävi hieroja ja se oli kyllä aivan luksusta. Hierojan mukaan selkälihakseni ovat kuin olisivat ikiroudassa ja betonilla päällystetyt. Ihan syystä hierojan kanssa sovittiinkin uusintakäsittely muutaman viikon päähän.
Aktiiviurheilijana hieronta kuului jokaviikkoiseen ohjelmaan ja silloinkin ko. toimi väsytti kokonaisvaltaisesti. Mutta eilisen kaltaista totaalista hyytymistä olen hieronnan jälkeen harvemmin potenut. Onneksi on kesäloma ja lupa laiskotella. Laiskottele sinäkin, jos se suinkin on vain mahdollista!