Liikuntahetkiä pitkin päivää ja pienissä palasissa - liikuntapaikkabongarin ajatuksia
Perustin Liikunnan sekatyöläinen - blogini eri paikkakuntien ulkokuntosalien bongaukseen ja niissä käynneistä raportoimiseen. Ajattelin, että ulkokuntosaleista raportoiminen motivoisi minut liikkumaan vielä enemmän ja säännöllisin väliajoin. Toinen ulkokuntosalien bongauksen syy oli, että muutama vuosi sitten ulkokuntosalit olivat vielä ainakin osalle käyttäjistä hieman piilossa. Aika on muutamassa vuodessa muuttunut paljon parempaan suuntaan. Ulkokuntosalien bongailu vaatii vierailuja toisilla paikkakunnilla ja Korona-aikana se ei ole kovin kannatettavaa. Siitä johtuen olen keskittynyt nykyisin blogissani arjen liikunnan havainnoimiseen ja liikuntaan yleisesti liittyvien asioiden esilletuomiseen.
Sen lisäksi, että innostaisin sinua liikkumaan enemmän, haluan liikuntapaikkabongarina löytää omalle pihalleni liikuntavälineistön, jossa lähimetsän oheessa olisi motivoivaa ja mukava ulkoilla, yhdessä.
Olen työskennellyt kuntasektorilla noin 20:n vuoden ajan. Toimin virassa Pyhännän, Utsjoen ja Inarin kunnissa liikunnan ja liikuntainfran kehittäjänä ja nykyisin Kemin kaupungilla vapaa-aikapäällikön virassa. Olen toiminut aiemmin myös yrittäjänä digiliikunta-alan yrityksessä. Intohimoni blogin pitämisen ohella on pohtia ja suunnitella erilaisia liikuntatuotteita. Omassa liikuntahistoriassani olen ollut maajoukkuemaastohiihtäjä ja sen jälkeen satunnainen kuntourheilija hiihdon, juoksun ja ulkokuntosalien käyttäjänä.
Liikunnallisin terveisin, Marke Rautiala
Blogitekstit löytyvät yläpalkin valikoista: Kevät 2022 - blogit 14.1.2022 - 23.2.2022, Talvi 2022 - blogit 21.11.2021 - 8.1.2022, Syksy 2021 - blogit 9.9. - 13.11.2021, Kesä 2021 - II blogit 25.7.2021 - 5.9.2021, Kesä 2021 - blogit 22.5. - 19.7.2021, Kevät 2021 - II blogit 27.3. - 13.5.2021, Kevät 2021 - blogit 21.2. - 18.3.2021, Talvi 2021 - blogit 31.12.2020-14.2.2021, Syksy 2020 - blogit, Loppukesä 2020 - blogit, Keskikesä 2020 - blogit, Kesä 2020 - blogit, Kevät 2020 - blogit, Talvi 2020- blogit, Kesä ja syksy 2019 - blogit sekä Paikkakunnat - eri kuntien ulkokuntoilupuistot, joita olen kulkiessani bongaillut.
Kirjoitin lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja peruskoululaisten Move!-mittaustuloksista blogissa 4.2.2022. Tulokset kertoivat kuntatasolla perusopetusikäisten 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn tilasta. Tulokset olivat huolestuttavan heikot.
Onneksi huonot uutiset yleensä vauhdittavat kehitystä ja uuden alkua. Tämän päivän Kalevassa on juttu otsikolla "Tyrnävällä visioidaan liikunnallista polkua varhaiskasvatuksesta alkaen – jo seuraavalle lukukaudelle perustetaan yläkoululle liikuntaluokka". Näyttää siis siltä, että lasten ja nuorten liikkumattomuuteen aletaan taas puuttua aktiivisemmin myös julkisen rahoituksen kautta.
Tyrnävän liikuntaluokalle voivat hakea kuudesluokkalaiset kilpaurheilijat ja myös tavalliset, liikunnasta kiinnostuneet nuoret. Liikuntaluokalla liikuntatunteja on enemmän tavalliseen luokkaan verrattuna. Opetuksessa käsitellään myös terveystietoa ja kotitaloutta, jotka tukevat urheilijoiden ja aktiivisesti liikkuvien tuloksentekoa, palautumista ja liikunnan iloa.
Tyrnävän malli on monistettavissa minne vain, liikuntaluokkatoiminnan järjestäminen ei maksa maltaita, vaan yhteistä halua parantaa olemassa olevaa tilannetta. Kuten tiedetään, tämä on investointi tulevaisuuteen ja kansanterveyteen! Juttu luettavissa: https://www.kaleva.fi/tyrnavalla-visioidaan-liikunnallista-polkua-varhai/4373912
Eläköön Aluehallintoviraston tuet! Saimme eilen positiivisen hankepäätöksen Kemin liikuntahankkeelle, aivan mahtava juttu, kiitos vielä siitä. Tuen avulla käynnistetään muun muassa uutta liikunnan ohjaustoimintaa ja pidetään eri lajien täsmäkursseja kuntalaisille.
Hankkeet ovat hyviä vetojuhtia ja tietysti sen aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä jää vielä jatkoelämään.
Kajaanin koululaiset hiihtivät Olympialaisten aikana Kajaanista Pekingiin, reipas 7000 kilometriä. Hieno liikuntatempaus opettajilta ja reippailta oppilailta. Juttu luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12328899?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=IwAR17UKbMqspowRT4am8eK_y51j1Qs0YkV2uIp23RJ0Hzv6s-mFh38_aDwxY
Liikunta on meikän juttu, joten siksi myös graduni (2014) tutkimusaihe oli, miten liikunnan ilosta voisi nauttia koko elämän ajan ja liikunnan juurruttamisesta luonnolliseksi tulisi osaksi arkea. Gradussani hyödynsin kokemuksiani myös siitä, kun asuin vuosia Utsjoella ja Inarissa, ja kävin myös usein Norjan puolella tutustumassa naapurinmaan liikuntakulttuuriin. Osallistuin norjalaisten mukana erilaisiin tapahtumiin ja esimerkiksi laturetkiin.
Norjan ja Suomen tapahtumissa havainnoin maiden välisten liikuntatapahtumien erilaisuutta. Norjassa liikuntatapahtumista ja tapahtumiin osallistuvista henkilöistä huokui liikunnan ilo, tekemisen rentous ja yhdessä tekemisen tärkeys. Ainakin pohjoisessa Norjassa liikuntaharrastus ja etenkin maastohiihto koetaan koko kansan yhteisenä asiana, ja maan suosituin urheilulaji onkin maastohiihto. Sanotaan, että ”norjalaiset syntyvät sukset jalassa”. Hiihtäminen aloitetaan jo ihan pienenä ja lapsille hauskalla tavalla, perheen yhdessäolosta nauttien. Talvisina viikonvaihteina perheillä on usein ohjelmassa yhteisiä hiihtoretkiä.
Sanomalehti Kalevassa oli tänään Mari Kamajan juttu otsikolla "Näistä ulkoilulajeista Suomi villiintyi pandemiarajoitusten aikana". Lajeiksi mainitaan retkeily, maastohiihto, polkujuoksu, maastopyöräily, lumikenkäily, lumikävely, melonta ja vapaalasku takamaastossa. Suomalaiset ovat oppineet liikkumaan ulkona, kun sisäliikuntamahdollisuudet ovat koronan vuoksi olleet kiinni.
Liikuntainnostuksen tutkimusvälineinä käytettiin retkeilyalueiden laskureita, urheiluvälineiden myyntilukuja, osallistumisista eri lajien kursseille ja opastetuille retkille. Liikunnan sekatyöläisena tätä trendiä on kiva seurata, lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi jopa pandemiasta voi etsiä positiivisia vaikutuksia!
Olipahan hiihtopäivä! Kertun ja Kristan mitallit Pekingin olympialaisissa naisten kympiltä olivat parasta, mitä penkkiurheilja voi toivoa. Kisat pidetään äärimmäisen kovissa olosuhteissa korkealla, missä happea on tarjolla vähän, aivan eri tavalla, kuin normaali olosuhteissa ja taviksella pelkästään kävely kisakylässä hengästyttää jo kovasti. Lisäksi maastot ovat kovat ja keli vaativa. Pekingissä jyvät erottuvat akanoista, kovat ovat kovia. Näin hienoina tulospäivinä on mukava ulkoilla, tänään kävin itsekin mitalleiden kunniaksi hiihtämässä muutaman kilsan tuossa joen jäällä.
Mitalin toista puolta sai lukea eilisestä Hesarista Riku Rantalan kolumnin otsikolla "Perheissä ei ole varaa ehkä edes yhteen lapsen harrastukseen – Nyt on aika toimia, sillä lasten ja nuorten ahdinko on kuin tsunami, jonka tuhoa ei vielä nähdä". Niin surullista luettavaa, toivottavasti tämänpäiväinen naisten menestys innostaisi ainakin joitakin nuoria liikkumaan ja kouluja hankkimaan liikuntavälineitä, jottei hiihdon liikuntatunti jäisi sen vuoksi väliin.
Kolumni luettavissa: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008509183.html?fbclid=IwAR3Q1laX2e55VcVPve8V-LmEnHjUFKVdndWzBdr83DLgv8EoSHntwaElfJw
Tälle viikonlopulle ei tarvinnut miettiä kovin kummoisien liikuntaelämysten hankkimista. Onneksi elämyksistä vastasivat Suomen maastohiihtäjät Pekingin olympialaisissa ja tänään saatiinkin juoda mitalikahvit, hyvä IIvo!
Toissapäivän lumituiskun jälkien siivoamiseen ei riittänyt eilinen lauantaipäivä, vaan lumihommia on pitänyt jatkaa vielä tänään sunnuntainakin. Paikoin lunta on tullut 40 cm. Toisaalta ei tästä lumihommasta voi valittaakaan, eipä tänä talvena ole montaa kertaa kolahommiin jouduttu.
Onneksi kaikki liikkuminen on hyödyksi ja eteenpäin. Askelia kolanjatkeena päivittäin tuli 10 000, hyvä minä :).
Palaan vielä peruskoululaisten Move!-mittaustuloksiin, jotka kertovat kuntatasolla perusopetusikäisten (5.- ja 8.-luokkalaiset) lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn tilasta. Tulokset ovat koko Lapin läänin alueella huolestuttavan huonot. Asiantila alkaa olemaan kaikille toimijoille tuttu, mutta edelleenkään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ei ole keksitty.
Osa lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi ja enemmänkin, mutta liian iso osa taas liian vähän. Toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi on vielä kovempi panostus koululiikuntaan mm. aktiivinen liikunnallinen välituntiohjaus, eriytettävä liikuntatunti ja liikunnan tukiopetus. Käytössä monessa paikassa on jo PT-toiminta ja harrastamisen Suomen-mallin kerhot.
Oma ajatukseni on, että mahdollistetaan yhä enmmän sellainen liikunta, mikä toimii nykylasten ja nuorten ajassa ja se esimerkiksi voisi olla digiliikuntapelimaailman tuonti kouluihin.
Kuvassa digiliikuntapelijärjestelmä PlayFloor, jossa yhdistyy pelimaailma, musiikki ja kevyt liikunta. Järjestelmä koostuu liikuntapelialustoista ja kosketusnäyttötelkkarista, josta valitaan pelattavat liikuntapelit. Liikuntajärjestelmän kauneus on myös yhdessä tekemisessä matalalla kynnyksellä. Kaikki liikunta on eteenpäin!
Huomenna lauantaina vietetään Hiihtoliiton lanseeraamaa "Unelmien kansallista hiihtopäivää". Teemapäivän tavoite on, "täytetään yhdessä huikea tavoite miljoonasta liikkujasta!"
Päivään ovat voineet ilmoittautua myös eri työyhteisöt. Hiukan harmittaa, kun löysin tämän teemapäivän aivan liian myöhään. Teemapäivän ympärille olisi ollut mukava viran puolesta koota Kemin yhteinen hiihtohäppeninki kaikelle kansalle. Huomenna teen suksilla jotain spessua. Kerronpa siitä sitten piakkoin.
"Helsingin Olympiastadion toimii tapahtuman keskuspaikkana mutta liike levittäytyy koko maahan. Tapahtuman taustalla on Suomen Hiihtoliiton tavoite innostaa ihmisiä liikkumaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä, uutta elämyksellisyyttä henkilökohtaiseen liikuntakokemukseen tuoden". Lue lisää; https://hiihtoliitto.fi/kansallinen-hiihtopaiva-29-1-2022-syntyy-uusi-perinne/
On mahtava juttu, että kevättä on jo vähän ilmassa. Tämän pakkaspäivän jälkeen lähipäiville on luvattu plussakelejä ja huomiselle luvassa on laturetki läheiselle erämaaladulle. Tänään ohjelmassa on koirapoikien ulkoilutusta lähimetsässä. Samalla tavoite on istumalihasten venyttäminen sauvojen kanssa, mikä takaa askeleen pidemmän pituuden. Metsäkävelyssä on myös se teho, että jalkaa joutuu nostamaan korkeammalle epätasaisella alustalla. Siitä tykkää myös alaselkä ja toisinaan vihoitteleva iskias.
Koronan takia ulkoliikunnan harrastamiseen ei ole tulossa muutoksia, joten uusia kuntoilulajeja pitää keksiä liikunnan ilon säilyttämiseksi. Kaupassakäynnin yhteydssä silmät kiinnittyivät liukulumisuksiin. Niillä hiihtäminen olisi mukavaa vaihtelua perinteiselle maastohiihdolle ja sauvakävelylle. Niiden hankinnan pistän mietintään.
Prisman liukulumisuksia pyöritellessä ainut harmitus oli, että sukset ovat melkoisen tyyriit etenkin silloin, jos ne jäävät vähälle käytölle. Tähän apuna olisi kunnalliset liikuntavälinelainaamot. Eilen laitettiin Kemissä kuntalaisten lainattavaksi kymmenen paria lumikenkiä ja sauvoja. Ehkäpä me saadaan sinne myös näitä välineitä. Ennen hankintaa tiedustele kuntasi välinelainaamoa ja sinne voi kertoa uusista välinetoiveista. Mukavaa ulkoilua viikonlopulla!
Eilisessä sunnuntain (16.1.2022) Kalevassa oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen juttu Sunnuntaikäräjillä otsikolla; "Pitäisikö päättäjien puuttua ylipainoon?" Raadissa vastaamassa oli viisi alan asiantuntijaa, mm. kaikkien tuntema THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska. Raati äänesti 4 - 1 sen puolesta, että kyllä pitää päättäjien puuttua vallitsevaan tilanteeseen, ihmisten ylipaino on kansanterveydellinen haaste.
Luulisi, että esim. uusilla sotepäättäjillä olisi tietoa ja taitoa tähän. Maallikko ajattelee, että kyllä kansa tietää ja osaa, se on pieniä liikuntatekoja kerran tunnissa kolmen minuutin ajan, istumisen vähentäminen, pientä lihasjumpaa suihkussa, auton ratissa, telkkaria katsoessa ja lempilause; hommaa lemmikki, se pakottaa ulkoilemaan.
Perjantai-illan urheilusuoritus koostui maastohiihdosta, ulkokuntosaliharjoituksesta ja loppuverryttelynä metsälenkistä revontulien loisteessa koirapoikien kanssa. Kilpaurheilijana tätä pystyi vertaamaan skiathloniin, maastohiihdon kilpailumuotona. Siinä hiihdetään ensiksi perinteisellä hiihtotavalla ja vaihdetaan hiton nopeasti luistelun hiihtotapaan. Silloin, kun vielä kisasin esimerkiksi yhdistelmämonot olivat surkeat, ne eivät toimineet oikein kummallakaan hiihtotavalla. Lihaksistolle on iso shokki, kun hapottaa jo valmiiksi, ja sitten pitää käskyttää lihaksia uudenlaiseen maximisuoritukseen. Toisille urheilijoille se on helpompaa kuin toisille, ja syytä siihen on vaikea keksiä, ehkä asiaan vaikuttaa lihasrakenne ja se, kuinka koville on joutunut ensimmäisessä hiihtosuorituksessa.
Kuntourheilijana kolmen lajin yhdistelmä ei tuntunut lainkaan huonommalta. Oikeastaan oli tosi mukavaa hiihtää lihakset lämpimiksi ja kiskoa ulkokuntosalissa maastavetoja sen jälkeen. Metsälenkki koirapoikien kanssa kävi sitten loppuverryttelystä.
Kokeile sinäkin, aika ainakin menee kuin siivillä ja samalla saa parin tunnin treenin lähes itsestään. Pikkupakkanen ja nuoskalumi!
Perjantai-illan treenipaikaksi valikoitui Oulun Ritaharjun seutu. Tänään hiihdin pertsaa ja latu oli kuin rautatie. Hiihdossa mono oli syönnillään ja lenkille olisin tarvinnut pyörän pirikellon, heh. Ritaharjun ulkokuntoilupuiston infossa sanotaan, että paikka ei sisällä talvikunnossapitoa, mutta ei se kyllä haitannut tätä kuntoilua. Kukkulan päälle sijoittuvassa puistossa tamppautunutta lunta oli vain n. 10 cm ja kaikki liikuntavälineet toimivat hyvin. Mukava ilta!