Metsälenkkejä (5.9.2921)

Syksy on vuodenajoista mielestäni melkeinpä parasta aikaa monestakin syystä ja niistä vähäisin ei ole mahdollisuus sienestää. Eli kyllä, ollaan ravattu viime- ja tällä viikolla useampi reissu kankailla ja korpimetsissä, metsät suorastaan huutavat tulemaan poimimaan herkkutatteja, rouskuja, lampaankääpää ja limanuljaskaa. Tähän aikaan syksystä poimitaan vielä alkusyksyn lajeja, etenkin noita kuivurissa pöhiseviä herkkutatteja, mutta lähiaikoina siirryttään  sitten jo sienikauden viimeiseen lajiin, eli suppilovahveroihin. 

Sienestyshän on myös sporttia siten, että askelia kertyy, askeleen korkeus ja pituus vaihtelevat metsässä, kävelyalusta on epätasainen ja metsäkävely on alaselän pienille lihaksille parasta fysioterapiaa. Unohtamatta metsästä saatavaa mindfullnessia ja rentoutumista. 

Liikkumisesta dataa (3.9.2021)

Askelfriikkinä rakastan seurata puhelimeni askelkertymiä. Yksi kaveri seuraa askeleensa Ouran sormuksesta ja toinen kaveri seuraa nyt lenkkiensä kilometrinopeuksien kasvua, eli kaikille löytyy nyt helposti väline tai sovellus, jolla voi seurata omaa liikkumista. 

Mittaamista tapahtuu myös toisinpäin. Kaupungin infotauluilta näkee dataa kaikista liikkujista. Nähtävillä oleva data havainnolistaa liikkujille, ettei täällä yksin potkita menemään.

Pinkkibaana (27.8.2021)

Yle uutisoi 17.8.2021 Savitaipaleen kunnan uudesta reippaan kahden kilometrin mittaisesta, helppokulkuisesta ulkoilureitistä ja mikä yllättävintä, baanan päätarkoitus on saada seniorit ulos. ”Katuun maalattu viiva ohjaa esimerkiksi läpi kirkonkylän kauppojen ja hyvinvointiaseman. Reitti on erityisesti tarkoitettu muistisairaille, että he saavat värijuovan avulla vinkkejä siitä, missä ovat ja mihin ovat ehkä matkalla. Toki toiveena on, että muutkin kuntalaiset ja matkailijat hyötyisivät viivoista ja innostuisivat sen avulla ulkoilemaan ja liikkumaan, kertoo Savitaipaleen kunnan palvelujohtaja Kristiina Pihlajamäki”. Koko juttu luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12061318

Jos olisin savitaipalelainen, olisin jo pinkkibaanalla ulkoilemassa, sen kutsuvan ilmeen vuoksi. Tämänkaltaiset avaukset ovat liikkumaan kannustavia, innostavia ja väriltään mieltä piristäviä.

Tehimä pois! (25.8.2021)

Tämän blogin otsikko ”Tehimä pois!” – on lainaus Ounasvaaran Hiihtoseuran (OH) kiitosilmoituksesta tämän päivän Rovaniemen paikallislehdestä. OH järjesti viime viikonlopulla massiivisen Jukolan viestit - suunnistustapahtuman Rovaniemellä. Järjestäjien ennakkoinfon mukaan tapahtuma kerää 19 000 kilpailijaa, 1600 talkoolaista ja mm. 150 median edustajaa. Seurasin viestejä telkkarista ja tapahtuma oli huikean iso ja hyvin järjestetty.

Oma viimeaikaisin talkookokemus on osallistumisesta Koiteli elää - #suomenkauneinfestivaalille muutama viikko sitten. Toimin talkoissa ns. rivitalkoilijana ja panokseni tapahtumaan oli aika pieni, noin 40 h. Jäin Koitelin ja Jukolan tapahtumien jälkeen miettimään, mitä hyötyä yksilölle on talkootapahtumiin osallistumisesta. Plussana sain osallistua mielekkääseen toimintaan, olen osa yhteisöä, kohtaamiset vanhojen ja uusien ystävien kanssa, musiikilliset elämykset, hyvä ruokapalvelu, verkostojen laajentumiset ja ”ilmaiset” askeleet 😊.

Onnistuneiden festien ja yöpurkamisen jälkeen mekin Koitelissa todettiin, että Tehimä pois! – kymppikerran festit.

Ilmastoareena (21.8.2021)

Ii:n kunnassa järjestetään parasta-aikaa kaksipäiväistä Ilmastoareena - tapahtumaa. Tänä vuonna paneelikeskustelujen aiheena on kuluttajan hiilijalanjälki – teemoina liikkuminen ja matkailu, kuluttaminen, ruoka sekä rakentaminen ja asuminen. Tapahtumasivulle pääsee; https://ilmastoareena.fi/2021/.

Ilmastoaiheeseen liittyen mietin omia liikunnallisia valintojani ja onneksi ne ovat varsin ilmastoystävällisiä. Pääsääntöisesti lajini ovat luontoliikunta, pyöräily, juoksu ja hiihto. Lajeissani hiilijalanjälki on aika pieni, koska käytettävät liikuntavälineet ovat pitkäikäisiä ja kaikkia lajeja voin harrastaa heti ulko-ovelta lähdettäessä.

Aiheeseen liittyen liikuntalajeja voisi laittaa tuottamaan sähköä eri sisäliikuntapaikoille. Kuntosalilla pyöräilyn voima siirtyisi salin valaistukseen ja jäähallissa luistelupotkun voimalla valaistaisiin sitten jäähallia. Mahdollisuuksia ilmastoystävällisempään liikkumiseen on, kunhan vain halutaan ja kehitetään.

Satatuhatta askelta (16.8.2021)

Viime viikonloppuna järjestettiin jo kymmenettä kertaa Koiteli elää- festivaali, #suomenkauneinfestivaali, Kiimingin Koitelinkoskella. Kaksipäiväisillä festeillä olin talkoolaisena aamusta yömyöhään, kuten muutkin talkoilijat. Talkoilun bonuspuolia hyvän musiikin ohessa oli hieno askelsaalis koko viime viikolle, 102 000 askelta. Askelmäärä tuntuu hurjalta, mutta yksi kavereista laittoi vielä paremmaksi, 145 000 viikkoaskelmäärällä, hyvä Antti!

Mietin tänään tuota 100 000:ta lukuna, ja mieleen tuli lypsylehmä Sitruuna. Lehmälle on iso luku, jos se tuottaa yli 100 000 kiloa maitoa elinaikanaan. Tätä vasten ajateltuna viikonaskelmäärä on mitätön. Mutta mulla ja Sitruunalla on yksi yhteinen piirre, me molemmat ollaan jollekin ahneita, Sitruuna on ahne ruoalle ja minä askelille :).

Tänään maanantaina vain huilailin ja palauttelin leppoisasti sienimetsässä, 5 500 askelta ja puolitoista tuntia. Seuraava tavoite on kahden viikon päästä järjestettävä Jäälin maraton, joten tehokkaampien treenien on jatkuttava heti huomenna.

NAULANLYÖNNIN SM-KILPAILUT (10.8.2021)

Paljon on vettä Kiiminkijoessa virrannut siitä, kun olen viimeksi osallistunut SM-kisoihin. Lauantaina (7.8.) tämä mahtava tilaisuus tuli kohdalle jokavuotisilla Kiimingin-pitäjäpäivillä. Vanha kilpailuvietti heräsi henkiin ja osallistuin tietysti kisaan. Kisasuoritus koostui 5 x 3 sarjan naulanlyönnistä kohti isoa parrua. Tulokseksi sain SM - pronssia 13:sta osallistujan joukossa!

Naulaan osuminen oli yllättävän haastavaa, ja osuinkin 15:sta kerrasta vain kolme kertaa. Vieressä yksi katsoja sanoikin, että laitappa sormi naulan viereen niin varmasti osut :). Kisa-analyysissä mietin, että edustan naulapyssy- ja akkuporakone sukupolvea, joten huippusuoritusta latisti treenien vähyys. Sen verran tappio harmitti, että en enää osallistunut potunkuorinnan SM-kisaan, mutta ehkä ensi vuonna sitten.

Missä ja milloin vain (31.7.2021)

Mietipä, miten siistiä ja hyödyllisistä olisi kauppa ym. reissun yhteydessä vetäista pikku treenit yksin tai lasten kanssa ja vielä jättää lapset treenaamaan kaupan edustalle asioinnin ajaksi. Tavoitteena mottoni mukainen, "Liikuntahetkiä pitkin päivää ja pienissä palasissa".

Jos mulla olisi voimat ja valta, niin Suomi olisi täynnä pieniä ja isompia liikunta-alueita ja -tiloja. Rikas liikuntainfra ei ainakaan vähentäisi liikunnan harrastamista. 

Kiiminki- maratonille treeniä (29.7.2021)

Nyt kai voi jo todeta, että onneksi helteet loppuivat, joten tänään torstaina olikin hyvä päivä aloittaa aktiivisempi juoksuharrastus. Pohjustin päivän juoksulenkkiä eilisellä parin tunnin suo- ja metsäkävelyllä - hillat olivat ylimenneitä ja käyneitä. Metsälenkit ovat parasta lihasten huoltoa ja hapetusta ja sen vuoksi tänään juoksu tuntuikin mukavalta Tero-koiran kanssa. 

Juoksuinnon säilyttämiseksi osallistun kuukauden päästä Kiiminki-maratonille (http://www.kiimu.fi/fi/Lajit/Kiiminki-Maraton.html), joka juostaan la 28.8.2021. Maratonilla juoksen joko kympin tai puolikkaan maratonin, juoksumatkan päätän vasta lähempänä tapahtumaa. 

Tuleva treeniohjelmani on varsin yksinkertainen. Juoksua joka toinen päivä niin, että huomenna pe 5 km, su 10 km, ti 7 km, to 5 km, la 10 km, ma 7 km. Pyramidimainen harjoittelu tuo vaihtelua treeniin ja tämä malli toimii itselleni parhaiten. Lyhyemmällä lenkillä vauhti voi olla kovempi ja kuluttavampi, pidemmällä matkalla juoksu on rentoa hölkkää matalalla sykkeellä. Jos juoksu tuntuu tämän jälkeen helpolta, niin nostan päivittäisiä kilometrimääriä 2-3 kilsalla. Välipäivinä teen lihashuoltoa ja mm. suokävelyä sauvojen kanssa. Pidän kaksi lepopäivää viikossa. 

Mallia Sievistä (26.7.2021)

Matkaillessa on mukava etsiä ja katsella eri paikkakuntien liikunta-alueita. Ja tähän tarjoutui mukava tilaisuus viime viikon kesälomareissulla, mikä oli myös yksi reissun tavoitteista - bongailla hyviä paikkoja.

Monen kaupungin ja kunnan liepeillä on rakenettu nykyaikaisia ja värikkäitä  liikunta-alueita. Useimmiten näkee yleisurheilukenttiä, joiden sisäosassa on nurmikenttä jalkapalloiluun ym. monipuolista tarjontaa liikuntaan. Kummallista tässä on, että kentät ovat 8 kertaa 10 bongauskerrasta aivan autioita. Tämä havainto harmillisesti toistaa itseään, niin myös meidän Itä-Suomen reiteille sattuneissa kunnissa.

Tänään Linkediniä selatessani vastaan tuli liikuntavälinevalmistaja Lappsetin postaus Sievin kunnan uudesta, upeasta ja monipuolisesta lähiliikunta-alueesta. Kuvan kaltaisia alueita tarvittaisiin rutkasti lisää. Aika ja lajit ovat muuttuneet, kuvan liikunta-alue on kuin koko perheen viihtyisä olohuone, käy katsomassa ja ohimennen testaamassa. Osoite ja muu info: https://www.sievi.fi/lahiliikuntapaikat-leikkikentat-skeittaus.

Ärjänsaaren retki (25.7.2021)

Edellisessä postauksessa kerroin, että tämä viikko vietetään meidän perheessä  kesälomareissulla. Reissun suunnaksi otimme Itärajan tarkistuksen, Pielisen ympärikiertämisen, kevyen ulkoilun ja liikuntapaikkojen bongauksen (tästä huomenna lisää toisessa blogissa).

Oulusta lähdettäessä reissun ensimmäinen etappi oli Manamansalo ja seuraavana päivänä vierailimme Ärjänsaarella Kajaanin edustalla. "Ärjänsaari on lumoava retkeily- ja rantakohde. Sen pitkät hiekkarannat ja jyrkät törmät sekä värikäs historia houkuttelevat kävijöitä monenlaisiin ranta-aktiviteetteihin. Ärjänsaari sijaitsee Oulujärven suurten selkien keskellä. Sen länsipuolella avautuva Ärjänselkä on Suomen suurin sisävesiulappa. ”Ärjä” tarkoittaa tuulista paikkaa tai jyrkkää rantatörmää. Tämä kuvaa Ärjänsaarta hyvin". (https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/arjansaarifineng.pdf).