Hyvää Helatorstaita (13.5.2021)

Aivan mahtavassa kelissä saadaan viettää tänään tätä Helatorstaita, lämmintä on Pudasjärvellä Korpijokivarressa +25 C. Äkkiseltään nämä lämpötilat tuntuvat paljolta ja vaativat vähän totuttelua 😊. Mutta aina on hyvä syy mennä ulkoilemaan metsään ja seurannan kohteena metsälenkillä on tällä kertaa korvasienet. Suomessa sienikausi alkaa korvasienillä ja parhaiten niitä löytää muutaman vuoden takaisilta hakkuumailta, täällä hiekkaisilla vaaranrinteillä niitä löytää metsäkoneen tekemistä urista. Korvasieni erottuu hyvin kangasmaastosta, väri vaihtelee vaaleasta lähes punaiseen ja mustaan.

Metsässä liikkuessa mietin henkistä hyvinvointia. Mistä se koostuu ja mikä sitä tukee, olenko itse onnellinen ja miten se näkyy. Ensimmäisenä tuli mieleen hyvä fyysinen terveys, joka mahdollistaa liikuntakyvyn, saan parhaat kicksit kunnon sykevaihtelusta. Muita oman onnellisuuden tuojia ovat mielenrauha, hyvä ja tasapainoinen parisuhde sekä riittävä taloudellinen turvallisuus. Ei se niin monimutkaista itselleni ole, vähän vähemmilläkin varoilla välillä pärjää, kun luottaa, että kyllä se elämä kantaa. Henkisen hyvinvoinnin kriteerit varmaankin vaihtelevat eri ihmisillä, mutta näin itse tätä asiaa metsässä liikkuessa pohdiskelin. Life is good, sanoisin.

Kävelykilometrikisa (7.5.2021)

Tänään perjantaina 7.5. on saatu nauttia takatalvesta. Oulun korkeudella lumiräntää on tullut muutaman sentin verran. Päivän keli houkutteli pysymään pirtissä, ja miksipä ei, kun päivän treenit eivät jääneet välistä, kun käytössä on iWall - juoksumatto.

Juoksumatto on varsin kätevä, ja aivan toimiva peli. Tuotteen hinta/laatu on ok, ja matto menee pieneen tilaan pystyasentoon, kun ei ole käytössä. 

Valtakunnallisesti käynnissä tällä hetkellä on Suomen Ladun organisoima Kävelykilometrikisa. Kisa on avoin kaikille ja osallistua voit yksin tai porukalla. Kilometrejä kirjataan touko-lokakuun ajan. Jos kiinnostuit, niin käy ilmoittautumassa ja katsomassa lisätietoja kisasta: https://kavelykilometrikisa.fi/.

Huoltohommia (28.4.2021)

Kevät etenee jo mukavasti ja hiihtokelit on taputeltu. Erinomaisen luminen talvi tarjosi koko maahan mahtavat hiihto-olosuhteet ja kateellisena seurasin kavereiden ja hiihtoryhmäläisten ennätyksellisiä hiihtokilsapäivityksiä sosiaalisesta mediasta. Omilla hiihtokilsoilla en päässyt tänä talvena kehuskelemaan ja se vähän harmittaa.

Muutama vuosi sitten löin työporukan kanssa vetoa, että talven aikana hiihdän tuhat kilometriä. Tuolloin asuin vielä Ivalossa ja talvi oli todella kylmä. Maaliskuun puolessavälissä heräsin siihen todellisuuteen, että tonnista kasassa on vain 70 km, mutta onneksi parhaimmat kevätkelit olivat vasta pohjoisimpaan Lappiin tulossa. Vetoa en aikonut hävitä, joten tein suunnitelman alkaa hiihtämään lähes päivittäin. Aluksi kympin lenkitkin tuntuivat työläiltä, mutta kerta kerralta lenkit pitenivät, ja muutaman viikon jälkeen 30 km:n lenkkikään ei tuntunut enää pahalta. Pisimmät viimeiset lenkit hiihdin Saariselällä toukokuun alussa, jossa hiihtämässä kävin ennen työpäivää ja ne hiihtolenkit alkoivatkin sitten jo aamu viideltä…

Ainut harmi hiihtovedosta oli, että sain oikeaan lonkkaan limapussin tulehduksen. Tulehdus halvaannutti koko jalan toiminnan ja hoidin vaivaa puoli vuotta. Toivottavasti kukaan ei hiihtänyt itseltään jalkoja alta tallaisena loistotalvena.

Tassua toisen eteen! (24.4.2021)

Valtakunnallista Koiranpäivää juhlitaan vuosittain 24.4., siis tänään. Tänä vuonna Koiranpäiväna tuodaan esille koiran aktivointia ja koiran kanssa harrastamista. Niin tehtiin myös me. Käytiin kuuden kilsan metsälenkki Onnin, Teron ja Nalan- kanssa. Entinen  naapuri, porokoira - lapinkoira- mix Nala on Teron pentukaveri ja popidoli/tyttöystävä. Koiranpentujen riemukasta jälleennäkemistä on aina mukava seurata.

Jottei koira olisi vain ulkoiluun pakottaja, niin meidän Tero on ilmoitettu tänään myös harrastustoimintaan, metsäjäljen alkeiskurssille. Sieltä aktiivinen Tero saa myös  mukavasti treeniä päälleen.

Koiranpäivän vietto on vähintäänkin tärkeää. Kukapa muu saa ihmisen liikkeelle myös räntäsateessa, kuin koirakaveri? Pidetään lemmikeistä hyvää huolta!

Terassijumppaa (21.4.2021)

Viime päivät ovat menneet tulvan vartioimisessa. Me on eletty vartiovuoroissa, ettei vain tulva pääse yllättämään ja mökkeröinen kastumaan.

Nyt on myös se aika vuodesta, jolloin kodin sisustuselementit on roudattu pihalle ja käyttöön. Paikka ei ole mikä sattuu, vaan etelä-länsi suuntaan sijoittuva mökkeröisen terassi, jossa taattua auringonpaistetta on klo 12 eteenpäin :). Monessa foorumissa on kerrottu, miten mökkikauppa on nyt suosittua. Hyvä terassi mökin kyljessä mahdollistaa monenlaista aktiviteettiä, niin myös meillä.

Kuvan liikuntavälineitä on tarkoitus käyttää jatkossa aina vähintäänkin ohimennen. Homman motto on: "liikuntaa pienissä palasissa, pitkin päivää".

Lähiliikuntaa Koitelissa (18.4.2021)

Kevät ja huhtikuun puoliväli antaa nyt parastaan. Upea auringonpaiste ja reipas kymppi lämpöä houkutteli meidän lisäksi Kiimingin Koitelin koskille katsomaan jäiden lähtöä useamman sata henkilöä. Ilahduttavaa oli nähdä ulkoilijoiden joukossa runsaasti lapsia ja nuoria vanhempineen. Alue on sen verran laaja, että siellä on koronaturvallista ulkoilla ja perheet lähtevät päiväretkelle yhdessä. Tunnelmatuvalta saa ostaa tulistelumakkaraa nuotiopaikoille, pannaria ja muuta herkkua.

Korona-aika on "pakottanut" meidät ulos ulkoilemaan ja parempia kohteita on vaikea keksiä, kuin samanaikainen luonnon havainnointi esim. Koitelissa. Nyt jos koskaan kaikkien kuntien kannattaisi panostaa luontoretkikohteisiin. Se voisi olla valttina myös uusien asukkaiden ja matkailijoiden houkuttelemisessa. Mukavia luontokohteita varmasti löytyy jokaiselta paikkakunnalta.  

Lapio- ja kuokkahommia (15.4.2021)

Hyvin suunnitteltu on puoleksi tehty :). Huomenna perjantaina ohjelmassani on lapio- ja kuokkahommia. Saimme naapurin autotallin pohjalta vaihtomaat, jotka pitää levittää kuokkimalla ja lapioida siistiksi. Muutama vuosi sitten myös meidän mökkeröisen alta poistettiin paljon silttimaata, mutta ne maat siirtyivät kaivinkoneella. Naapurilta saatujen maiden hyötykäytön aloitin jo viime marraskuussa, kun vuorasin pumppaamon alueen styrokseilla ja finnfomeilla, ja peitin sen metriseksi kummuksi. Alueen suojaus auttoi ja pumppaamo ei jäätynyt talvella kovillakaan pakkasilla.

Huominen lapiointihomma hieman hirvittää, mutta eiköhän noin 10 tunnin urakalla selvitä. Kilpaurheiluaikoina etenkin suokuokalla kuokkiminen tuli tutuksi. Kuokkimisella haettiin voimaa ylä- ja keskikroppaan. Hullun hommaa ja melkoisen yksitoikkoista oli kuokkia kaksi tuntia hiekkakasaa siirtäen sitä paikasta toiseen. Olisipa silloin tajunnut pestautua johonkin maansiirtofirman leipiin. 

Maksuttomia liikuntapaikkoja on saatava lisää (11.4.2021)

Lasten ja nuorten liikkumattomuus on vakava riski kansanterveydelle. Jälleen tällä viikolla on keskusteltu lasten ja nuorten liikkumisen vähäisyydestä mm. koronajarjoitusten seurauksena. Opetus- ja kulttuuriministeriön taholta liikuntasuosituksia on tarkasteltu, ja tällä hetkellä suositellaan hikiliikuntaa kolme tuntia viikossa. Se ei ole paljon.

Koillissanomien toimittaja Erkki Ahola kirjoitti hyvän kolumnin perjantain (9.4.) sanomalehti Kalevassa. Hänen lääke lasten ja nuorten liikkumattomuuteen on, että koululiikunta on saatava välittömästi remonttiin. Koululiikunta siksi, että siellä kaikilla lapsilla on mahdollisuus liikkua, jos vanhemmat eivät liikuntaa harrasta. Liikkumattomien vanhempien lapset omaksuvat harvoin liikunnallisia elämäntapoja.

Aholan idea on hyvä, mutta kaiken kansan liikunnan lisäämiseksi tarvitaan muitakin tekoja. Ehdotukseni on, että jaetaan OKM:n liikuntapaikkarakentamisen rahoja uusiksi. Rakennetaan sellaisia liikuntapaikkoja sisälle ja ulos, jotka maksututtomina palvelevat kaikkia käyttäjiä ikään ja säätyyn katsomatta. Paikat, joissa ihmiset käyvät ja viettävät aikaa voisi täyttää maksuttomilla liikuntavälineillä. Ks. lisää kuvan alta.

Hyvää pääsiäisen aikaa! (4.4.2021)

Tänä pääsiäisenä ulkoilukelit ovat olleet ns. kohillaan, lukuunottamatta tätä sunnuntaipäivää. Ainakin meillä sataa nyt palmusunnuntaina vettä, ja tämän päivän pakolliset ulkoilut rajoittuvat vain koirien lähiliikutteluun.

Viime aikoina olen miettinyt etupäässä lasten ja nuorten liikunta-asioita, jotka ovat olleet tässä Korona-ajassa mediassa esillä. Samalla olen miettinyt omaa lapsuuden aikaista liikkumista. Ekaluokasta lähtien kouluun kuljettiin hiihtäen, kävellen ja pyöräillen. Eniten liikutiin iltaisin - luisteltiin, juostiin metisissä ja koko naapuruston parikymmenpäinen lapsijoukko pelaili pissistä pitkäänpalloon ja milloin mitäkin.

Nelivuotiaista alkaen minä tai kaksoissisko jouduimme ajamaan neljän kilsan matkan päiväkotiin, koska vanhemman pyörän kyytiin mahtui meistä vain toinen. Pyöräteitä ei siihen aikaan ollut, vaan päiväkotiin ajettiin Tornion Outokummulle johtavaa tienreunaa. Tietenkään esim pyöräilykypäriä ei silloin vielä käytetty, muttei kyllä autossa turvavöitäkään. Limukan haku oli aika työlästä hommaa myös - vaikka määrät olivat vain se 0,33dl pullo lauantaisin. Kerran ekaluokkalaisina saatiin limukkakorillinen, kun tultiin siskon ja pulkan kanssa lähikaupalle äitiä vastaan ja vedettiin sitten limpparikori pulkassa kotiin. Se oli hyötyliikuntaa kolmen kilsan verran.

Liikunnan ei onnkesi tarvitse olla niin sporttia välinetekniikkaa, vaan tarvittavien tai haluamien asioiden varjolla on hyvä motivoida lapsia ja nuoria nyt ja myös tulevaisuudessa :).