Lumen kolausta (29.11.2020)

Pari päivää sitten saatiin kerralla kunnolla lunta ja saman tien myös hiihtokelit. Sääennusteita katsoessa näyttää, että lumet eivät tule sulamaan, se on hyvä juttu. Torstaina lunta tuli noin 30 cm ja sitä onkin saanut kolailla pihalla jo useana päivänä.

Tällä viikolla on vietetty Black Friday- ostospäivää. Teemakauppapäivillä on korostunut, miten tärkeää on tukea suomalaista ja paikallista kauppaa. Niin tein minäkin ja ostin kotimaisen lumikolan. Olenkin saanut nautiskella lumikolan hyvästä ergonomiasta jo yhteensä viisi tuntia ja kaloreita palaa hyvällä vauhdilla.

Lumenkolaus on mitä parhainta liikuntaa. Syke nousee ja etenkin yläkroppa saa monipuolisesti liikettä, askelia unohtamatta. Ivalossa asuessani laskin kolauskerrat yhtenä talvena ja lumisen talven 2015 saldoksi laskin olleeni kolan jatkeena 98 kertaa. Sinä talvena en käynyt kuntosalilla, ei tarvinnut.

Liikunnallinen joulukalenteri (25.11.2020)

Tästä päivästä jouluaattoon on päivää vaille kuukausi. Lahjoja en ole vielä hankkinut, enkä ole niitä oikein suunnitellutkaan. Mutta yhden lahjan olen tässä muotoillut, nimittäin Joulukalenterin Sinulle. Joulukalenteri aukeaa 1.12. ja se sisältää 24:n päivän treeniohjelman sinulle.

Treeneihin pitää aina valmistautua myös henkisesti, sen vuoksi seuraavan päivän treeniohjelma julkaistaan aina edeltävän päivän iltana klo 20:00. Stay tuned ja jouluksi semikuntoon! Treeniohjelma sisältää koronaturvallista liikuntaa.

Liikuntapaikkojen sijoittelun mahdollisuus (21.11.2020)

Koiran ulkoilulutuslenkki suuntautui eilen Honkimaan kuntoradalle. Vettä tuli taivaan täydeltä, mutta Tero- koiraa se ei haitannut, eikä paljon minuakaan. Kilsoja tuli 5 km ja lenkin jälkeen vaatteet olivat likomärät. Laitoin onneksi juoksujalkineiksi suunnistuskumpparit, lenkkarit eivät olisi toimineet kilometriäkään.

Kiimingin Honkimaan liikunta-alue on monipuolinen, koko perheen ulkoilualue. Alueella on eri mittaisia kuntoratoja, frisbeegolf-rata, ulkokuntoiluvälineitä, temppuilumäki ja tulistelupaikka. Alue kaipaisi pientä päivitystä ja faceliftausta.

Honkimaalta kotiin ajaessa ohitin Kiiminjoen uuden koulurakennuksen (koulurakennusta valmistellaan vielä). Oli mukava huomata koulupihan monipuolinen liikuntatarjonta ja etenkin liikunta-alueen värit. Pysähdyin ihailemaan ja tutkimaan paikkaa. Aluetta katsellessa jäin miettimään alueellista sijoittelua. Jos alkujaan Honkimaan ulkoilu-alue olisi ollut aivan koulun vieressä (eikä n. 1,5 km päässä), niin miten hieno, iso, monipuolinen ja uutuutta hohtava liikunta-alue kaiken kansan käytössä nyt olisikaan. Liikuntapaikkarakentamisen keskittäminen olisi iso juttu. Keskittäminen monipuolistaisi liikuntapaikan tarjontaa ja se palvelisi laajempaa käyttäjäkuntaa. Ja todennäköisesti iltakäyttöä voisi aina lisätä. Parhaiten keskittäminen sopii tietysti pienelle kylälle. Muuten toivon, että eri kyliltä ja kaupunginosista löytyy tasapuolisesti liikuntapaikkatarjontaa.

Lisäravinteita (17.11.2020)

Vuoden harmaimmaksi nimetty päivä 14.11. saatiin ohitettua ja seuraavaksi odotellaankin jo joulua. Linnanjuhlat jäävät kuulemma väliin ja 6.12. on muutenkin sunnuntai, joten ei suurta juhlintaa tänä vuonna.

Oulun seudulla lumi antaa odotuttaa, ja sukset pysyvät varastossa. Sama keli näyttäisi olevan myös esim. Levillä tänään, joten turhaa kateutta pitää nyt välttää. Urheileminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on riittävä uni ja ravinto meille kaikille. Aktiiviurheilijana söin levon ja terveellisen ruokavalion lisäksi runsaasti vitamiineja ja lisäravinteita. Päiväannos koostui ubikinonista, ternimaidosta, B-, C- ja D- vitamiineista sekä rauta- ja sinkkitableteista. Vuosittain lisäravinteisiin upposi iso rahasumma, mutta mitäpä sitä ei olisi menestyksen suhteen tehnyt.

Aktiiviurheilija- aikojen jälkeen en ole enää muita vitamiineja syönyt, kuin D-vitamiinia. Auringonvalon mieltä virkistäviä vaikutuksia olen korvannut myös kirkasvalolampulla. Tänä syksynä ollaan liikuttu myös ahkerasti metsässä ja sieltä on tuotu ja säilötty sieniä ja marjoja talven ajaksi omiksi tarpeiksi. Sienet ja marjat ovat terveyspommeja, joita on nyt pakastettuna ja kuivattuna kaapit pullollaan.

Muutama vuosi sitten eräs tuttavani joi muuten vuoden ajan mustikkakeittoa ja hän kertoi, että hänen näkönsä parani kokeilujakson aikana. Näillä vuosilla on kokeiltava kaikkia kehoa auttavia toimia, joten aamumuroihin pistän reilun ruokalusikallisen mustikkajauhetta. Tulee melkein lapsuuden mustikkamaito mieleen =).

Kuntoportaat (28.10.2020)

Meri-Lapin alueella ilmestyy paikallislehti Lounais-Lappi. Pari viikkoa sitten ilmestyneessä numerossa oli juttua lehden levikkialueen kuntoportaista. Lehden mukaan Meri-Lapin alueella Ylitorniolla ja Keminmaassa on jo kuntoportaat, Kemissä portaat ovat rakenteilla ja Torniossa kuntoportaat ovat toiveiden toteutuslistalla.

Kuntoportaat ovat nykyajan liikuntahitti, samalla tavoin kuin ulkokuntosalit tekivät isompaa tuloaan kolmisen vuotta sitten. Törmäsin ensimmäisen kerran kuntoportaisiin Kevon Luonnonpuistossa, Utsjoella. Pisin porraspätkä (askelmia) Kevolla on 333 kpl. Repun kanssa ja lihakset puutuneina (kilsoja on aina silloin jo paljon takana) 333 kpl portaita kertakipaisuna on rankka treeni. Mutta, porrastreeni kannattaa aina. Samassa treenissä kyytiä saa keskeisverenkierto ja lihaksisto. Jos mietitään harjoituksen tuottavuutta, kipaise portaissa 10 min, tienreunassa lenkkeillen saman tehon saavuttamiseksi saat liikkua kolme kertaa pidempään.

Hiihtoa hetken aikaa (26.10.2020)

Tältä erää hiihtokelit olivat ja menivät. Tänään hiihto oli enemmän jo vesihiihtoa, kuin lumista liu´uttelua. Onneksi varastosta löytyivät ikivanhat Goretex - vaatteet, ilman niitä hiihtohommasta ei olisi tullut kaatosateessa yhtään mitään. Ja varastosta onneksi löytyi myös kivihiontaa sietävät ikivanhat Fisu - sukset.

Kuuntelin huvittuneena aamulla radiota, kun siellä kerrottiin, että viime vuonna (2019) Inariin (entiseen asuinpaikkaani) pysyvä lumikerros tuli lokakuun puolessa välissä ja lumi suli pois sieltä vasta kesäkuun alussa. Lumi- ja hiihtokausi Inarissa kesti siis noin 9 kk! Luulisi, että Inarilaisilla ei vielä olisi kauheaa hinkua suksille. Itse sain neljän lumipäivän aikana tehtyä kaksi hiihtolenkkiä. Suksilla lenkkimaastoksi sopi kotimaisemat, ja siksi lemmikkikaverit saivat olla mukana menossa.

Saapa nähdä, kuinka kauan tämä rospuuttokausi kestää. Jatkossa jalkalenkeille mukaan otan sauvat. Sauvat tuovat lenkille tehoa 30% lisää ja tarvittaessa ne auttavat myös pystyssä pysymisessä.

On se vaikeaa - tiedottaminen (19.10.2020)

Vietin mukavan koulutusviikonlopun Koiteli elää - yhdistysläisten kanssa Kuusamon Rukalla. Mukaan pakkasin myös sukset, koska tiesin, että Rukan ensilumen latu säilötystä lumesta oli avattu jo perjantaina 9.10.2020.

Rukan nettisivuilla kerrottiin, että "valaistu latu kulkee Rukan kylästä Kaltiolammen rannalta Kelorinteelle 500 m suuntaansa". Koulutusviikonlopusta löysin pari vapaata tuntia ja lähdin pika pikaa kohti Rukan keskustaa tavoitteena tehdä 15 km:n hiihtolenkki. Jo aiemmin aamulla yritin etsiä tietoa, osoitetta ym. hiihtopaikasta, mutta mitään ei löytynyt. Rukan kylälle päästyäni etsin hiihtopaikkaa ja kysyin neljältä vastaantulevalta ihmiseltä osoitetta, mutta kukaan ei tiennyt sijaintia. Hiihtoaikani hupeni etsimiseen ja autossani oli vähän polttoainetta, joten luovutin ja lähdin takaisin yöpymiskohteeseemme.

Hiihtopaikan turha ja tulokseton hakeminen sapetti vietävästi. Paikalliset varmaankin osaavat ladulle, mutta meitä harvoin Rukalla käyviä hiihtäjiä etenkin syysloman vuoksi on varmasti liikkeellä tällä viikolla monia muitakin. Rukan hiihtopaikkaa ei yksistään voi moittia, vaan tämä on useasti maan tapa. Erilaisia liikuntapaikkoja, etenkin ulkokuntoilusaleja on ollut erityisen vaikea löytää. Toivoisinkin, että jos Korona aikana kuntien ei tarvitse järjestää tapahtumia ym. niin panostakaa esim. liikuntapaikkojen olosuhteiden ja niiden sijaintien tiedottamiseen!

Töissä on mukavaa! (15.10.2020)

Töissä on yleensä oikein mukavaa ja toisinaan myös hyvin liikunnallista. Mukava tunne tulee siitä, että kentällä (kaupungilla kivijalkaliikkeissä liikkuessa) saan kohdata aktiivisia, periksiantamattomia ja optismistisia ihmisiä Korona haasteista huolimatta. Edellä mainitut piirteet sopivat myös urheilijoihin :). 

Tuloksen tekeminen ja saavuttaminen vaatii aina päämäärätietoista työtä. Suojaudutaan ja vaalitaan hygieniaa hyvin, kuntoillaan, asioidaan turvallisesti liikkeissä, koska "vain sydämellä näkee sen, mitä ei silmällä näe", Pikku Prinssiä lainaten. Koronasta huolimatta täydellistä elämää 😊.

Eihän muutoskaan itsestään tule (13.10.2020)

"Suomalaisten liikunta- ja urheilujärjestöjen luottamustehtävät ovat yhä miesvoittoisia, paljastuu Likesin tekemästä selvityksestä. Urheilujärjestöjen hallitusjäsenistä miehiä oli keskimäärin kaksi kolmasosaa. Tämä siitä huolimatta, että päätoimisista työntekijöistä 60% oli naisia".

"Lajiliittojen hallituksissa naisten osuus oli kaikista pienin. Vain kymmenen lajliiton hallituksessa naisjäseniä oli vähintään puolet. Hallituksista 87% oli miesvaltaisia. Lajiliittojen hallituksen jäsenistä keskimäärin 28% oli naisia. Kaikista selvityksessä mukana olleista 76 lajiliitosta 14: ssa oli nainen puheenjohtajana. Toisaalta lajiliitoissa myös työntekijöistä enemmistö (62%) oli miehiä".

"Naiset ovat urheilukentällä myös puheenjohtajana harvinaisuus. Vain 24 urheilujärjestössä hallituksen puheenjohtajana toimi nainen, kun miespuheenjohtaja löytyi 104 järjestöstä". (https://yle.fi/urheilu/3-11588057). “ 

"Liikkuminen katoaa kouluvuosien aikana. Lähes 3000 peruskoululaista noin 170 koulusta eri puolilta Suomea osallistui keväällä 2018 liikkumisen määrää ja tapoja tarkastelevaan LIITU-tutkimukseen. Ensimmäisen, kolmannen, viidennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan oppilaiden liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin liikemittarilla. Tutkimuksen myötä ensimmäistä kertaa oli mahdollista osoittaa, miten paikallaanolo ja liikkuminen muuttuvat kouluvuosien aikana. Karu totuus on, että yhdeksänteen luokkaan mennessä noin 90% oppilaista liikkuu liian vähän". (https://helsinkiliikkuu.fi/liikkuminen-katoaa-kouluvuosien-aikana-yhdeksasluokkalaisista-90-liikkuu-liian-vahan/).”

Yllä olevista lainatuista teksteistä tiedetään, että lasten ja nuorten liikunnanharrastamisen määrä on vähentynyt, ja se on iso uhka yhteiskunnalle monella mittarilla mitattuna. Sekin tiedetään, että miehet johtavat urheilua, lajiliittoja jne. Jotain pitäisi tehdä ja lasten tulisi liikkua enemmän! Monia hankkeita ja rahan kohdennettua jakoa ym. on kokeiltu, mutta lasten liikunnallinen tulos vain huononee. Toiminnan ohjaus lähtee ylhäältä ja siinä on epäonnistuttu, joten vaihdetaan johtoa. Vaihdetaan naiset lajiliittojen ja urheilun johtopaikoille - sodan aikanakin naiset pitivät Suomea pystyssä, nyt voisi olla uuden ponnistelun hetki.